Lapset toisesta avioliitosta

Avioliitosta Catharina Elisabeth Johanintytär Gummeruksen (1767-1831) kanssa syntyi seitsemän lasta, kaikki Ylihärmässä. Viisi heistä varttui täyteen ikään, Margaretha Gustava (1794-1797) ja Fredrika Wilhelmina (1802-1805) menehtyivät pienokaisina. Lovisa Albertina (1808-1823) eli vain 15-vuotiaaksi.

Maria Sofia syntyi 1797 ja hänet vihittiin 1823 itsellisen, sittemmin talollisen Gustaf Iisakinpoika Mannin (1797-1833) kanssa. Perhe asui itsellisenä Ylihärmän Hirvelässä, josta he muuttivat 1831 Kauhavalle. Siellä he asuivat talollisina.  Gustaf Iisakinpoika sai surmansa pahoinpitelyn seurauksena 1833, tekijä tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muutettiin pakkotyöksi ja raipparangaistukseksi. Maria Sofia muutti pienten lastensa kanssa veljensä Johanneksen taloon Hirvelän Kaunismäkeen. Hän otti leskenä takaisin isänsä nimen Wargelin. Lapset syntyivät Ylihärmässä Albertiinaa lukuun ottamatta, joka syntyi Kauhavalla. Maria Sofia kuoli 1881 Ylihärmässä. Maria Sofialle ja Gustaf Mannille syntyi viisi lasta:

                             Iisak (1823-1902),  renki, itsellinen

                             Catharina Stiina (1825-1909), itsellisen vaimo

                             Gustaf (1828-1875), torppari

                             Maria Wilhelmina (1829-1829)

                             Albertiina (1832-1916), itsellisen vaimo

Johannes syntyi 1799 ja hänet vihittiin 1820 Maria Jakobintytär Haapojan (1801-1869) kanssa. Perhe asui ensin torpparina Haapojankylän Hirvelän Kaunismäen torpassa, myöhemmin talollisena aina kuolemaansa asti 1868. Johannes laajensi torppaa sen nykyiseen asuun. Torpan pellot olivat hyvät ja toivat vaurautta, ja niin Johannes pystyi lunastamaan torpan itselleen ja lahjoittamaan kirkkoon kynttiläkruunun.

Hän haki lukkarin virkaa 1829, hänet asetettiin kolmannelle vaalisijalle, eikä hän tullut valituksi. Vaalin kuulutuksessa Johannes Wargelinista lausutaan näin:

”3:xi. Talon isäntä Johan Isakin poika Wargelin Hirvelä, joka Ylihärmän Seurakunnassa on hyvin tuttu nijnkuin tämän Seurakunnan opettajan ja papin poika, ja jolla myös on Herran Papin ja kahden Luckarin todistus sijttä, että hänellä on hyvä kirjan luku ja taito, että sijhen muitakin opetta, hyvä ja otollinen elämäkerta ja hyvä taipumus virten veisamisessa, joista hän jo usiammat kirkossa tavalliset virret taita, nijnkuin myös suonta avata, tule Yli-Härmän kirkosa Luckarin pruvia tekemän sijnä 7:nä p:nä kesäkuusa 6 sunnuntai Pääsiäisest.”

Johannes oli joko hyvin velvollisuudentuntoinen tai ystävällinen ja sukurakas, koska hänen luonaan asui vuosia sekä heikkomielinen sisarpuoli Catharina Christina että leskeksi jäänyt sisar Maria Sofia lapsineen.

Johannekselle ja Marialle syntyi 13 lasta, joista kuusi menehtyi pienokaisina:  Wilhelm  (1821), Kaisa Liisa (1829-1833), Johan (1831), Maria (1836-1837)sekä kaksoset Maria ja Lisa (1840).

                             Wilhelmiina (1824- 1906), talollisen vaimo

                             Isak (1827-1894), torppari

                             Wilhelm (1833-1902), talollinen

                            Johan (1837-1860), torpparin poika

                            Jakob (1841-1910), itsellinen, mäkitupalainen

                            Serafia (1843-1932), itsellisen vaimo

                             Gustaf (1846-1883), torppari, joka liikkui häjyjen mukana. Hänestä lauletaan:

                             ”Enkä mä hurjan luontoni tähden

                             päätäni alaha paina.

                             Ilonen ja irti maasta

                             meinaan olla aina.

                             Wargeliini se krouvin vintiltä

                             leilillä lasketteli.

                             Jusliinin Oskari rivollipyssyllä

                             herroja naskutteli.”

Isak Wilhelm syntyi 1804. Nuorena hurjana hän osallistui mm. luvattomaan öiseen kirkonkellojen soittoon ja sai käräjillä 10 kopeekan sakot. Hänet vihittiin 1830 Lisa Greta Henrikintytär Hirvelän kanssa. Perhe asui aluksi torppareina Haapojankylän Riihimäen torpassa, sittemmin Isossakyrössä Lehmäjoella, jossa Isak Wilhelm kuoli 1835. Heille syntyi kaksi lasta:

                             Anders Henrik (1830-1889), torppari, talollinen

                             Kaisa (1834-1891), torpparin vaimo

Jakob syntyi 1812 ja hän oli vasta vuoden ikäinen isänsä kuollessa. Hän muutti 1833 Isoonkyröön, jossa hänet vihittiin Sanna Kaisa Andersintytär Perän kanssa 1838. Hänestä tuli Peräkosken talon vävy ja myöhemmin sen isäntä. Jakob kuoli Isossakyrössä 1891. Lapsia syntyi 13, joista viisi menehtyi pienokaisina: Isak (1835), Susanna Catharina (1836), Susanna (1840), Wilhelm (1857) ja Ida (1858-1859). Aikuisiksi elivät

                             Catharina Wilhelmina (1837-1907), talollisen vaimo

                             Johannes (1841-1906), talollinen

                             Lovisa (1844-1918), torpparin vaimo

                             Kleofas (1847-1924), talollinen

                             Jakob (1850-1929), talollinen

                             Isak (1852-1934), talollinen

                             Anders (1855-1926), talollinen

                             Susanna (1860-1930), torpparin vaimo